Avainkuvan käsittelyn jälkeen fiilikset ovat tässä.
Luku 1
Kuvamatkan aikana läpikäydyt tehtävät olivat erinomaisia. Ne eivät johdatelleet tulkintoja millekään sellaiselle alueelle, joka ei olisi jo ollut alitajunnassani valmiina odottamassa. Tehtävien kautta tarkastelin avainkuvaamme huomattavasti laajemmin ja teokseen syvemmin keskittyen, kuin mitä yleensä taidetta katsoessani tapahtuu. Continue reading
Kootut merkitykset
Kuvamatkan aikana avainkuvamme on herännyt eloon monella tavalla. Suurimmaksi osaksi ryhmässämme ilmenneet tulkinnat ovat kuitenkin pyörineet lähinnä kuvassa olevien ihmishahmojen ympärillä. Tämä osaltaan todistaa ihmishahmon vangitsevuudesta maalauksessa: koemme elinympäristömme muutokset niin konkreettisesti peilaamalla itseämme muihin, että sitä on äärimmäisen vaikea olla tekemättä analysoidessa taidetta.
Haastattelemani henkilö on minua hieman vanhempi, eikä käymiemme keskustelujen perusteella ole taiteesta lainkaan kiinnostunut. Hän käyttää melko paljon aikaa, että saa sanallistettua omat ajatuksensa. Lopullinen analyysi on kuitenkin melko lyhyt. Hän peilaa teokseen voimakkaasti omaa senhetkistä tilannettaan, joka on tullut tietooni aikaisemmin käydyissä keskusteluissa. Toteutin haastattelun pikaviestipalvelun avulla lähettämällä hänelle avainkuvamme ja kysymällä tarvittavan kysymyksen.
Kaikki on kesken! – En ehdi! – Kuulen oven avautuvan, tunnen ilmamassan liikkeen säärieni ympärillä. Kuulen puhetta, hiki kihoaa kainaloihini. Melkein unohdan kääntää katseeni toisaalle.
Ajatuksia siellä täällä – kaikkialla – surisee kuin ampiaisparvi pesän sohaisun jälkeen. Mielessäni panikoin, huidon niitä pois mutta turhaan. Pistokset satelevat käsivarsiini. Ovi aukeaa uudelleen. Olen täysin hukassa, mieleni on täynnä syytöstä ja olen vihainen! Vihdoin! Voin hyödyntää tämän tunteen! Nyt näen ensimmäistä kertaa eteeni – kasvot! Ole vihainen! Vaadi oikeutta! Sinua kohtaan on tehty väärin!
Neljä minuuttia päättyy. Olen täysin riekaleina.
Kaikki on kesken.
En ehdi.
Harkitut siveltimenvedot, massavasti maalia yllättävissä paikoissa. Tytön solisluut ovat aivan harmoniassa muun kehon kanssa. Kaulakoru hehkuu vasten pojan kelmeää ihoa. Katse on läpitunkeva. Polvet eivät olekaan epämuodostuneet. Kehystetyt kuvat seinillä on tarkoituksella maalattu epäselvästi. Lampun silkki hohtaa pehmeästi. Vihjaten maalatut ruusut. Taito näkyy, ja niin näkyy myös kaikki kirjoittamaton. Continue reading
Minua ei jaksa kiinnostaa nyt. Eikä NYT. Ei nytkään.
Huomenna – anteeksi, tänään (!!!!!! HYVÄ OPISKELIJA!) menemme Korundiin vilkaisemaan alkuperäisen aamun tunnelmia. Mistähän hitosta ne kysymykset nyt repäsisi.
1. Miksi olet niin ruma ja tylsä verrattuna Wallensköldin muihin teoksiin?
2. Mitä tauluissa on? Ehkä uusi kivempi todellisuus, johon voi tarttua ja josta voi tehdä kurssin lopputyön kuvallisen tulkinnan.
3. Miten sinut on ripustettu ja kehystetty?
4. Miksi?